
Yksityinen pääoma ryntää apuun hyvinvointivaltion rahoituskriisissä. Vaikuttavuussijoittaminen on rahoitusmalli, josta parhaimmillaan hyötyvät niin avun tarvitsijat, julkinen talous kuin sijoittajatkin.
Sijoittaja hakee mahdollisimman hyvää tuottoa sijoituksilleen. Mutta pitäisikö hänen olla myös kiinnostunut siitä, miten tuotto saadaan aikaan? Missä määrin ja miten sijoittaja voi toimia vastuullisesti?
Tätä on pohdittu ainakin 1700-luvun puolivälistä asti. Yhdysvaltojen Philadelphiassa vaikuttaneet kveekarit tuomitsivat orjakaupan. Metodisti-liikkeen perustaja John Wesley taas saarnasi työntekijöiden tai muiden ihmisten terveyttä vaarantavaa liiketoimintaa vastaan. Sittemmin vastuullisen sijoittamisen aatteita ja menetelmiä on kehitelty edelleen. Yksi tapa toimia on se, että ei sijoiteta arveluttaviin kohteisiin, esimerkiksi tupakka-, porno- tai aseteollisuuteen. Sijoittaja voi myös sijoittaa toimialoille tai yrityksiin, jotka toimivat erityisen vastuullisesti. Tällöin kohteina voivat olla vaikkapa terveydenhuolto, lääketeollisuus tai vihreää energiaa tuottavat yritykset.
Noin kymmenen vuoden ajan maailmalla on levinnyt uudenlainen vastuullisen sijoittamisen filosofia ja toimintamalli. Niin kutsutulla vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista, joka tietoisesti edistää yhteistä hyvää parantamalla yhteiskunnallisia oloja tai ympäristön tilaa. Mistään hyväntekeväisyydestä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan sijoituksilta odotetaan myös taloudellista tuottoa.
Suomessa yksi vaikuttavuussijoittamisen pioneereista on ollut Sitra, jolla on jo noin kaksi vuotta ollut oma Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalue sen edistämiseksi. Sitra rakentaa vaikuttavuussijoittamista varten tarvittavaa ekosysteemiä, eli tuo yhteen eri sidosryhmiä ja kokeilee mallin toimivuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.
”Vaikuttavuussijoittamisella pyritään parantamaan yhteiskunnallisia oloja tai ympäristön tilaa.”
”Vaikuttavuussijoittaminen on keino kanavoida yksityistä pääomaa hankkeisiin, joilla tavoitellaan mitattavaa myönteistä yhteiskunnallista tai ympäristömuutosta”, kiteyttää Sitran avainalueen vetäjä Mika Pyykkö. ”Olennaista tässä on, että investointi kohdistuu toimintaan, jonka tarkoituksena on tietoisesti lisätä yhteiskunnallista hyvää. Tärkeää on, että investoinnille asetetaan sekä selkeät vaikuttavuustavoitteet että taloudelliset tuottotavoitteet, joiden toteutumista mitataan.”
Maailmalla vaikuttavuussijoittamista on hyödynnetty esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ja kodittomuuden vähentämisessä, lasten kouluvalmiuksien lisäämisessä sekä vankien rikoksenuusinnan ehkäisyssä. Mika Pyykön mukaan Sitrassa malli nähdään kokeilemisen arvoisena etenkin kestävyysvajeen ja julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta.
”Meillä hyvinvointivaltiosta on tullut entistä enemmän pahoinvoinnin poistovaltio. Vaikka edistävän ja ehkäisevän toiminnan merkitys tiedostetaan, sille ei tahdo riittää julkisia varoja”, Pyykkö toteaa.”Samalla yhä useammat sijoittajat haluavat edistää sijoituksillaan yhteistä hyvää. Lisäksi meiltä löytyy yrityksiä ja muita toimijoita, joilla on halua ja innovatiivisia ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen.”
”Vaikuttavuussijoittamisen kautta voimme tuoda kaikki toimijat yhteen siten, että kaikki hyötyvät.”
Vaikuttavuussijoittamista voidaan toteuttaa monella eri tavalla, mutta yhä enenevässä määrin on yleistymässä tulosperusteinen rahoitussopimus, eli Social Impact Bond (SIB). Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja hankkeen tilaaja – esimerkiksi julkinen sektori – maksaa tuloksista. SIBit edustavatkin vaikuttavuussijoittamista kaikkein puhtaimmin siinä mielessä, että niissä vaikuttavuudella on hinta.
Sitra on ollut mukana käynnistämässä Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäistä SIBiä, joka lanseerattiin viime syksynä. Työhyvinvoinnin edistämistä varten perustettuun rahastoon sijoittivat ensi alkuun Sitra, yksityissijoittaja Henri Kulvik ja Me-säätiö, jonka taustalla ovat peliyhtiö Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.
Tämän ensimmäisen SIBin tavoitteena on vaikuttaa julkisella sektorilla toimivien työntekijöiden työkykyyn ja työyhteisöjen hyvinvointiin. Tavoitteeseen pääsemistä mitataan aluksi sairauspoissaoloissa, joita on tarkoitus vähentää vähintään 2,1 päivällä henkeä kohden vuodessa. Jos tavoite saavutetaan, julkiselle sektorille kertyy mitattavia taloudellisia säästöjä, joista osa palautetaan sijoittajille.
Hankkeessa mukana olevat julkisen sektorin organisaatiot saavat työhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät palvelut ja muun asiantuntemuksen käyttöönsä ”korvauksetta”. Sitten sairauspoissaolojen vähenemistä seurataan. Kunnat maksavat rahastolle 175 euroa jokaisesta lähtötilanteeseen nähden vähentyneestä päivästä. Osa säästöistä jää asiakasorganisaatiolle itselleen, sillä kuntien eläkevakuuttaja Kevan mukaan yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle keskimäärin noin 300 euroa.
Vaikuttavuussijoittaminen ja siihen liittyvät SIBit ovat parin viime vuoden aikana alkaneet herättää kasvavaa kiinnostusta Suomessa. Esimerkiksi työhyvinvointiin tähtäävää rahastoa hallinnoivalla Epiquksella on vireillä useita uusia vaikuttavuussijoitukseen pohjautuvia ohjelmia ja rahoitusrakenteita. Työn alla on hankkeita muun muassa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, ikääntyneiden toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistämiseen, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen ja vapautuvien vankien tukemiseen.
Maailmalla vaikuttavuusinvestointihankkeisiin on sijoitettuna kaikkiaan noin 60 miljardia dollaria. SIB-rahoitussopimuksiin on tästä summasta sijoitettu muutama promille. SIBien määrä on kuitenkin kasvanut vauhdilla tällä vuosikymmenellä. Kun vielä vuosina 2010 ja 2011 niitä tehtiin maailmassa vain pari vuodessa, lanseerattiin vuonna 2013 jo 20 ja vuoden 2014 aikana 25 SIBiä.
Iso-Britannia on vaikuttavuussijoittamisessa maailman johtava maa. USA, muut EU-maat, Australia ja Kanada tulevat kovaa vauhtia perässä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja muut lapsiin ja nuoriin liittyvät teemat ovat olleet sijoituskohteina selvästi yleisimpiä.
Noin 7 prosentin tuotto-odotusta pidetään maailmalla kohtuullisena SIBien osalta.
SIBeihin sijoittavat tyypillisesti esimerkiksi säätiöt, perheyritykset tai yksityiset henkilöt, joilla on koko toiminnassaan tai sijoitustoiminnassaan jonkinlainen sosiaalinen missio ja joiden strategista toimintaa tällainen sijoittaminen tukee. Pikku hiljaa SIBit ovat alkaneet kiinnostaa myös yhteiskuntavastuuta agendallaan pitäviä institutionaalisia sijoittajia. Piensijoittajalle SIB voi olla vaikeampi kohde – esimerkiksi suomalaiseen työhyvinvointia edistävään SIBiin vaadittiin vähintään 250 000 euron sijoitus.
Entä millaista tuottoa vaikuttavuussijoittamisella on sitten mahdollista saavuttaa? Maailmalla pidetään noin 7 prosentin tuotto-odotusta SIBien osalta kohtuullisena, kun otetaan huomioon niihin liittyvät riskit. Australian ensimmäinen, lasten huostaanottojen ehkäisemistä tavoitellut SIB tuotti ensimmäisenä vuotenaan sijoittajille 7,5 prosentin tuoton.
Vaikuttavuussijoittamisessa on elementtejä, joita ei ole esimerkiksi osakemarkkinoille sijoittamisessa. Ensiksikin, pääoma maksetaan takaisin ja tuottoja tulee vasta silloin, kun hanke onnistuu. Toiseksi, SIBiin sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä — monesti hankkeiden vaikuttavuus selviää vasta muutaman vuoden tähtäimellä.

Uusi keino vaikuttaa tärkeisiin asioihin
FIM tuo maailmalla kovasti kasvavaa vaikuttavuussijoittamista Suomeen. Parhaillaan FIM neuvottelee useiden sijoittajien kanssa rahoituksesta SIBiin, joka tähtää tuhansien maahanmuuttajan työllistämiseen. FIMin toimitusjohtaja Teri Heilalan mukaan sijoittajat ovat olleet kovasti kiinnostuneita yhteistä hyvää rakentavista hankkeista.
1. Koko yhteiskunta hyötyy
”On koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että oleskeluluvan saaneet tulijat työllistyvät mahdollisimman nopeasti. Olennaista on se, onnistummeko sopeuttamaan maahanmuuttajat yhteiskuntaan ja työmarkkinoille.”
2. SOK sijoittaa hankkeeseen miljoonan
”Ensimmäisenä mukaan hankkeeseen on lähdössä SOK, joka sijoittaa siihen miljoona euroa.”
3. Uusia SIBejä tulossa
”Näemme vaikuttavuussijoittamisen isona trendinä ja suunnittelemme jo useita uusia SIBejä. Uusin SIB tähtää lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen, ja FIM neuvottelee jo osallistumisesta useiden rahoittajien kanssa. Uskomme, että monet tahot ovat kiinnostuneita sijoittamaan hankkeisiin, joilla tavoitellaan myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja jotka koetaan tärkeiksi ja merkityksellisiksi.”
Teri Heilala on FIMin toimitusjohtaja.

Klassikkoautot: Ferrari 348TB – sijoitushevonen
FIM Loungen kahdeksanosaisessa sarjassa pureudutaan klassikkoautojen maailmaan. Sarjan kahdeksannessa osassa tarkastelemme Maranellon legendaarisen oriin, Ferrarin, arvoa sijoituskohteena. Klassikkoautojen maailmaa, historiaa,...
LUE JUTTU