Yksityinen pääoma ryntää apuun hyvinvointivaltion rahoituskriisissä. Vaikuttavuussijoittaminen on rahoitusmalli, josta parhaimmillaan hyötyvät niin avun tarvitsijat, julkinen talous kuin sijoittajatkin.

Sijoittaja hakee mahdollisimman hyvää tuottoa sijoituksilleen. Mutta pitäisikö hänen olla myös kiinnostunut siitä, miten tuotto saadaan aikaan? Missä määrin ja miten sijoittaja voi toimia vastuullisesti?

Tätä on pohdittu ainakin 1700-luvun puolivälistä asti. Yhdysvaltojen Philadelphiassa vaikuttaneet kveekarit tuomitsivat orjakaupan. Metodisti-liikkeen perustaja John Wesley taas saarnasi työntekijöiden tai muiden ihmisten terveyttä vaarantavaa liiketoimintaa vastaan. Sittemmin vastuullisen sijoittamisen aatteita ja menetelmiä on kehitelty edelleen. Yksi tapa toimia on se, että ei sijoiteta arveluttaviin kohteisiin, esimerkiksi tupakka-, porno- tai aseteollisuuteen. Sijoittaja voi myös sijoittaa toimialoille tai yrityksiin, jotka toimivat erityisen vastuullisesti. Tällöin kohteina voivat olla vaikkapa terveydenhuolto, lääketeollisuus tai vihreää energiaa tuottavat yritykset.

Noin kymmenen vuoden ajan maailmalla on levinnyt uudenlainen vastuullisen sijoittamisen filosofia ja toimintamalli. Niin kutsutulla vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista, joka tietoisesti edistää yhteistä hyvää parantamalla yhteiskunnallisia oloja tai ympäristön tilaa. Mistään hyväntekeväisyydestä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan sijoituksilta odotetaan myös taloudellista tuottoa.

vaikuttavuussijoittaminen

Suomessa yksi vaikuttavuussijoittamisen pioneereista on ollut Sitra, jolla on jo noin kaksi vuotta ollut oma Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalue sen edistämiseksi. Sitra rakentaa vaikuttavuussijoittamista varten tarvittavaa ekosysteemiä, eli tuo yhteen eri sidosryhmiä ja kokeilee mallin toimivuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.


”Vaikuttavuussijoittamisella pyritään parantamaan yhteiskunnallisia oloja tai ympäristön tilaa.”

”Vaikuttavuussijoittaminen on keino kanavoida yksityistä pääomaa hankkeisiin, joilla tavoitellaan mitattavaa myönteistä yhteiskunnallista tai ympäristömuutosta”, kiteyttää Sitran avainalueen vetäjä Mika Pyykkö. ”Olennaista tässä on, että investointi kohdistuu toimintaan, jonka tarkoituksena on tietoisesti lisätä yhteiskunnallista hyvää. Tärkeää on, että investoinnille asetetaan sekä selkeät vaikuttavuustavoitteet että taloudelliset tuottotavoitteet, joiden toteutumista mitataan.”

Maailmalla vaikuttavuussijoittamista on hyödynnetty esimerkiksi nuorisotyöttömyyden ja kodittomuuden vähentämisessä, lasten kouluvalmiuksien lisäämisessä sekä vankien rikoksenuusinnan ehkäisyssä. Mika Pyykön mukaan Sitrassa malli nähdään kokeilemisen arvoisena etenkin kestävyysvajeen ja julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta.

”Meillä hyvinvointivaltiosta on tullut entistä enemmän pahoinvoinnin poistovaltio. Vaikka edistävän ja ehkäisevän toiminnan merkitys tiedostetaan, sille ei tahdo riittää julkisia varoja”, Pyykkö toteaa.”Samalla yhä useammat sijoittajat haluavat edistää sijoituksillaan yhteistä hyvää. Lisäksi meiltä löytyy yrityksiä ja muita toimijoita, joilla on halua ja innovatiivisia ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen.”


”Vaikuttavuussijoittamisen kautta voimme tuoda kaikki toimijat yhteen siten, että kaikki hyötyvät.”

Vaikuttavuussijoittamista voidaan toteuttaa monella eri tavalla, mutta yhä enenevässä määrin on yleistymässä tulosperusteinen rahoitussopimus, eli Social Impact Bond (SIB). Siinä sijoittaja kantaa hankkeen taloudellisen riskin ja hankkeen tilaaja – esimerkiksi julkinen sektori – maksaa tuloksista. SIBit edustavatkin vaikuttavuussijoittamista kaikkein puhtaimmin siinä mielessä, että niissä vaikuttavuudella on hinta.

Sitra on ollut mukana käynnistämässä Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäistä SIBiä, joka lanseerattiin viime syksynä. Työhyvinvoinnin edistämistä varten perustettuun rahastoon sijoittivat ensi alkuun Sitra, yksityissijoittaja Henri Kulvik ja Me-säätiö, jonka taustalla ovat peliyhtiö Supercellin perustajat Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja.

Tämän ensimmäisen SIBin tavoitteena on vaikuttaa julkisella sektorilla toimivien työntekijöiden työkykyyn ja työyhteisöjen hyvinvointiin. Tavoitteeseen pääsemistä mitataan aluksi sairauspoissaoloissa, joita on tarkoitus vähentää vähintään 2,1 päivällä henkeä kohden vuodessa. Jos tavoite saavutetaan, julkiselle sektorille kertyy mitattavia taloudellisia säästöjä, joista osa palautetaan sijoittajille.

Hankkeessa mukana olevat julkisen sektorin organisaatiot saavat työhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävät palvelut ja muun asiantuntemuksen käyttöönsä ”korvauksetta”. Sitten sairauspoissaolojen vähenemistä seurataan. Kunnat maksavat rahastolle 175 euroa jokaisesta lähtötilanteeseen nähden vähentyneestä päivästä. Osa säästöistä jää asiakasorganisaatiolle itselleen, sillä kuntien eläkevakuuttaja Kevan mukaan yksi sairauspäivä maksaa työnantajalle keskimäärin noin 300 euroa.

vaikuttavuussijoittaminen

Vaikuttavuussijoittaminen ja siihen liittyvät SIBit ovat parin viime vuoden aikana alkaneet herättää kasvavaa kiinnostusta Suomessa. Esimerkiksi työhyvinvointiin tähtäävää rahastoa hallinnoivalla Epiquksella on vireillä useita uusia vaikuttavuussijoitukseen pohjautuvia ohjelmia ja rahoitusrakenteita. Työn alla on hankkeita muun muassa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, ikääntyneiden toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistämiseen, vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen ja vapautuvien vankien tukemiseen.

Maailmalla vaikuttavuusinvestointihankkeisiin on sijoitettuna kaikkiaan noin 60 miljardia dollaria. SIB-rahoitussopimuksiin on tästä summasta sijoitettu muutama promille. SIBien määrä on kuitenkin kasvanut vauhdilla tällä vuosikymmenellä. Kun vielä vuosina 2010 ja 2011 niitä tehtiin maailmassa vain pari vuodessa, lanseerattiin vuonna 2013 jo 20 ja vuoden 2014 aikana 25 SIBiä.

Iso-Britannia on vaikuttavuussijoittamisessa maailman johtava maa. USA, muut EU-maat, Australia ja Kanada tulevat kovaa vauhtia perässä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen ja muut lapsiin ja nuoriin liittyvät teemat ovat olleet sijoituskohteina selvästi yleisimpiä.


Noin 7 prosentin tuotto-odotusta pidetään maailmalla kohtuullisena SIBien osalta.

SIBeihin sijoittavat tyypillisesti esimerkiksi säätiöt, perheyritykset tai yksityiset henkilöt, joilla on koko toiminnassaan tai sijoitustoiminnassaan jonkinlainen sosiaalinen missio ja joiden strategista toimintaa tällainen sijoittaminen tukee. Pikku hiljaa SIBit ovat alkaneet kiinnostaa myös yhteiskuntavastuuta agendallaan pitäviä institutionaalisia sijoittajia. Piensijoittajalle SIB voi olla vaikeampi kohde – esimerkiksi suomalaiseen työhyvinvointia edistävään SIBiin vaadittiin vähintään 250 000 euron sijoitus.

Entä millaista tuottoa vaikuttavuussijoittamisella on sitten mahdollista saavuttaa? Maailmalla pidetään noin 7 prosentin tuotto-odotusta SIBien osalta kohtuullisena, kun otetaan huomioon niihin liittyvät riskit. Australian ensimmäinen, lasten huostaanottojen ehkäisemistä tavoitellut SIB tuotti ensimmäisenä vuotenaan sijoittajille 7,5 prosentin tuoton.

Vaikuttavuussijoittamisessa on elementtejä, joita ei ole esimerkiksi osakemarkkinoille sijoittamisessa. Ensiksikin, pääoma maksetaan takaisin ja tuottoja tulee vasta silloin, kun hanke onnistuu. Toiseksi, SIBiin sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä — monesti hankkeiden vaikuttavuus selviää vasta muutaman vuoden tähtäimellä.

 

Fim Lounge Teri Heilala
Uusi keino vaikuttaa tärkeisiin asioihin

FIM tuo maailmalla kovasti kasvavaa vaikuttavuussijoittamista Suomeen. Parhaillaan FIM neuvottelee useiden sijoittajien kanssa rahoituksesta SIBiin, joka tähtää tuhansien maahanmuuttajan työllistämiseen. FIMin toimitusjohtaja Teri Heilalan mukaan sijoittajat ovat olleet kovasti kiinnostuneita yhteistä hyvää rakentavista hankkeista.

1. Koko yhteiskunta hyötyy 

”On koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että oleskeluluvan saaneet tulijat työllistyvät mahdollisimman nopeasti.  Olennaista on se, onnistummeko sopeuttamaan maahanmuuttajat yhteiskuntaan ja työmarkkinoille.”

2. SOK sijoittaa hankkeeseen miljoonan

”Ensimmäisenä mukaan hankkeeseen on lähdössä SOK, joka sijoittaa siihen miljoona euroa.”

3. Uusia SIBejä tulossa

”Näemme vaikuttavuussijoittamisen isona trendinä ja suunnittelemme jo useita uusia SIBejä. Uusin SIB tähtää lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen, ja FIM neuvottelee jo osallistumisesta useiden rahoittajien kanssa. Uskomme, että monet tahot ovat kiinnostuneita sijoittamaan hankkeisiin, joilla tavoitellaan myönteisiä ja mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia ja jotka koetaan tärkeiksi ja merkityksellisiksi.”

Teri Heilala on FIMin toimitusjohtaja.

14.10.2016

Välfärdsstaten får nödhjälp i sin finanskris i form av privat kapital. Investering med samhällseffekt är en finansieringsmodell som i bästa fall gynnar såväl dem som behöver hjälp, den offentliga ekonomin som investerarna.

Investerarna försöker alltid få så hög avkastning som möjligt på sina investeringar. Men borde de också vara intresserade av att veta hur avkastningen kommer till? I vilken mån och på vilket sätt kan en investerare handla ansvarsfullt?

Den här frågan har varit aktuell åtminstone sedan mitten av 1700-talet. Kväkarna, som verkade i Philadelphia i USA, fördömde slavhandeln. Metodiströrelsens grundare John Wesley predikade i sin tur mot all affärsverksamhet som äventyrar arbetstagarnas eller andra människors hälsa. Senare har idéerna bakom och metoderna för ansvarsfull investering utvecklats vidare. En metod är att undvika att investera i betänkliga objekt, till exempel tobaks-, porr- eller vapenindustri. Ett annat alternativ är att investera i branscher eller företag med särskilt ansvarsfull verksamhet, såsom hälso- och sjukvården, läkemedelsindustrin eller företag som producerar grön energi.

De senaste ungefär tio åren har en ny filosofi och verksamhetsmodell för ansvarsfull investering spridits världen över. Så kallad investering med samhällseffekt är en typ av investering som uttryckligen är avsedd att främja det gemensamma goda genom att förbättra de sociala förhållandena eller miljöns tillstånd. Någon välgörenhet är det dock inte fråga om, utan investeringarna förväntas också ge en ekonomisk avkastning.

mainimpact

En av pionjärerna inom investering med samhällseffekt i Finland är Sitra, som redan cirka två år har haft ett särskilt nyckelområde för samhälleliga investeringar. Sitra bygger upp det ekosystem som behövs för investeringar med samhällseffekt genom att förena olika intressentgrupper och testa hur väl modellen fungerar i det finländska samhället.


Syftet med investeringar med samhällseffekt är att förbättra de sociala förhållandena eller miljöns tillstånd.

”Investering med samhällseffekt är ett sätt att kanalisera privat kapital till projekt som strävar efter att åstadkomma en mätbar positiv förändring i samhället eller miljön”, sammanfattar Mika Pyykkö, som leder Sitras nyckelområde för samhälleliga investeringar. ”Det väsentliga är att investeringarna riktas in på sådan verksamhet som uttryckligen strävar efter att främja samhällets bästa. Dessutom är det viktigt att sätta upp både tydliga effektmål och ekonomiska avkastningsmål, och att mäta hur väl de uppfylls.”
I andra länder har investeringar med samhällseffekt utnyttjats till exempel för att minska ungdomsarbetslösheten och hemlösheten, öka barnens skolfärdigheter och förebygga återfall i brott. Enligt Mika Pyykkö anser man inom Sitra att modellen är värd att pröva framför allt med tanke på hållbarhetsunderskottet och behovet att få den offentliga ekonomin i balans.

”Vår välfärdsstat har i allt högre grad blivit en stat som parerar ofärd. Trots att man vet hur viktigt det är med främjande och förebyggande verksamhet verkar det inte finnas tillräckligt med offentliga medel för det”, konstaterar Pyykkö. ”Samtidigt vill allt fler investerare främja det gemensamma goda genom sina investeringar. Dessutom finns det både företag och andra aktörer i vårt land som har både den vilja och de innovativa lösningar som krävs för att främja välfärden.”


Genom investering med samhällseffekt kan vi förena alla aktörer så att alla gynnas.

Samhällelig investering kan genomföras på många olika sätt men ett alternativ som blir allt vanligare är resultatbaserade finansieringsavtal, dvs. Social Impact Bond (SIB). I ett SIB-projekt är det investeraren som bär den ekonomiska risken medan projektbeställaren – till exempel den offentliga sektorn – betalar för resultaten. SIB-projekten är de facto investering med samhällseffekt i dess renaste form i det avseendet att projektens samhällseffekt har ett pris.

Sitra medverkade i lanseringen av Finlands och Nordens första SIB-projekt förra hösten. En fond för främjande av arbetshälsa grundades, och de första investerarna var Sitra, Henri Kulvik i egenskap av privat investerare och Me-stiftelsen, som startats av spelbolaget Supercells grundare Ilkka Paananen och Mikko Kodisoja.

Målet för detta första SIB-projekt är att främja arbetsförmågan hos de anställda och arbetshälsan på arbetsplatserna inom den offentliga sektorn. Måluppfyllelsen mäts inledningsvis utifrån sjukfrånvaron, som på ett år ska minska med åtminstone 2,1 dagar per person. Om målet uppnås innebär det mätbara ekonomiska besparingar för den offentliga sektorn, av vilka en del kanaliseras tillbaka till investerarna.

De organisationer inom den offentliga sektorn som deltar i projektet får tillgång till arbetshälsofrämjande tjänster och annan expertis ”utan ersättning”. Så följer man upp i vilken mån sjukfrånvaron minskar. Kommunerna betalar 175 euro till fonden för varje inbesparad sjukfrånvarodag jämfört med utgångsläget. En del av besparingarna sker inom kundorganisationerna i sig. Enligt Kommunernas pensionsförsäkring Keva kostar nämligen en sjukdag i genomsnitt cirka 300 euro för arbetsgivaren.

vaikuttavuussijoittaminen

Under de senaste två åren har intresset för investering med samhällseffekt och SIB-projekt börjat växa i Finland. Till exempel Epiqus, som förvaltar en fond som investerar i främjandet av arbetshälsa, har flera nya program och finansieringsstrukturer på gång som bygger på investering med samhällseffekt. Bland annat planeras projekt som främjar barnens och barnfamiljernas välfärd, förebygger utslagning bland unga, förbättrar de äldres funktionsförmåga och möjligheter att klara sig på egen hand, främjar sysselsättningen bland personer som är i en svår arbetsmarknadsposition och stödjer personer som friges efter avtjänat fängelsestraff.

För tillfället finns det sammanlagt cirka 60 miljarder dollar investerade i projekt med samhällseffekt ute i världen. Av denna summa har några promille investerats i SIB-projekt. Antalet SIB-projekt har emellertid ökat snabbt under detta decennium. År 2010 och 2011 startades bara ett par SIB-projekt per år i världen, men år 2013 hade siffran redan stigit till 20 och under 2014 lanserades 25 SIB-projekt.

Storbritannien är världsledande inom investeringar med samhällseffekt. USA, de övriga EU-länderna, Australien och Kanada håller dock på att hämta in försprånget. Utslagningen bland barn och unga och andra teman som rör barn och unga har varit de klart vanligaste investeringsobjekten.


En förväntad avkastning på cirka 7 procent anses globalt sett vara skälig när det gäller SIB-projekt.

De mest typiska SIB-investerarna är till exempel stiftelser, familjeföretag eller privatpersoner som har en social mission för hela sin verksamhet eller investeringsverksamhet och en strategisk verksamhet som stöds av denna typ av investering. Sakta men säkert har SIB-projekten också börjat intressera institutionella investerare som har samhällsansvar på sin agenda. För mindre investerare kan det vara svårare att satsa på SIB-projekt. Det krävdes till exempel en investering på minst 250 000 euro för att kunna delta i det finländska arbetshälsofrämjande SIB-projektet.

Hur stor avkastning kan en investering med samhällseffekt ge? I andra länder anses 7 procent vara en skälig förväntad avkastning på ett SIB-projekt, med tanke på de risker som är förknippade med projekten. Det första SIB-projektet i Australien, som satsade på att förebygga omhändertagande av barn, gav under det första året en avkastning på 7,5 procent.

Investering med samhällseffekt innehåller element som man inte behöver tänka på om man investerar till exempel på aktiemarknaden. För det första måste man vänta tills projektet når framgång innan kapitalet återbetalas och avkastningen börjar flyta in. För det andra kräver ett SIB-projekt överlag tålamod — många gånger tar det några år innan man kan fastställa vilken effekt projektet har haft.

Fim Lounge Teri Heilala

Ett nytt sätt att påverka i viktiga frågor

FIM introducerar i Finland investering med samhällseffekt, som är ett kraftigt växande fenomen i världen. Som bäst förhandlar FIM med flera investerare om finansiering av ett SIB-projekt som strävar efter att sysselsätta tusentals invandrare.Enligt FIM:s verkställande direktör Teri Heilala har investerarna varit mycket intresserade av projekten som bidrar till det gemensamma goda.

1. Hela samhället gynnas 

”Det gynnar hela det finländska samhället att invandrare som fått uppehållstillstånd sysselsätter sig så snabbt som möjligt.  Det är viktigt att vi lyckas anpassa invandrarna till samhället och arbetsmarknaden.”

2. SOK investerar en miljon i projektet

”Den första som går med i projektet är SOK, som investerar en miljon euro i det.”

3. Nya SIB-projekt är på väg

”Vi ser investering med samhällseffekt som en stor trend och planerar redan flera nya SIB-projekt. Avsikten med det nyaste projektet är att förbättra välbefinnandet hos barn och unga och FIM förhandlar redan med flera finansiärer om deltagande i det. Vi tror att många aktörer är intresserade av att investera i projekt som strävar efter positiva och mätbara samhälleliga effekter och som upplevs som viktiga och betydelsefulla.”

Teri Heilala är verkställande direktör för FIM.

26.10.2016