Suomalaisten varallisuus on yli kaksinkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa. Siitä huolimatta suomalaiset sijoittavat vähemmän kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Erityisesti rahastosijoittajina olemme ruotsalaisia jäljessä.

”Suomalaiset karttavat riskinottoa”, arvioi Aaltoyliopiston rahoituksen professori Matti Keloharju. ”Määräaikaistileillä pidetään miljardeja euroja, jotka voisi sijoittaa tuottavamminkin. Uskon, että tämä varovaisuus johtuu tottumuksesta ja siitä, että esimerkiksi rahastomarkkinoita ei tunneta tarpeeksi hyvin. Tässä on rahoitusalan toimijoilla vielä paljon tekemistä”, hän jatkaa.

Suurin osa meistä tavoittelee omaisuudella ennen kaikkea taloudellista turvaa. ”Meitä hallitsevat vielä vanhan maatalousyhteiskunnan arvot. Kodin pitää olla oma, ja omaisuutta halutaan jättää myös jälkipolville”, korostaa kulutustutkija, professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Nykyiset 50−60-vuotiaat ovat Terhi-Anna Wilskan mukaan ensimmäinen suomalainen sukupolvi, joka perii merkittävästi omaisuutta vanhemmiltaan. Sitä aiemmille sukupolville ainoa perintö on useimmiten ollut vanhempien kustantama koulutus. Se on tuonut ammatin ja antanut tilaisuuden kasvattaa omaisuutta omalla työllä.

Suhtautuminen varallisuuteen on murroksessa, mutta suhtautumisen muuttuminen on hidasta. ”Suomi on vielä hyvin tasa-arvoinen yhteiskunta. Varallisuutta arvostetaan, mutta sitä ei haluta korostaa”, muistuttaa Wilska.

Toisin on monissa muissa maissa. ”Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuloeroja pidetään luonnollisena asiana. Venäjällä on tärkeä tuoda varallisuutta esille, jos sitä on”, lisää Wilska.

Myös talouden suhdanteet vaikuttavat suomalaisten käyttäytymiseen. Nousukaudella varallisuutta näytetään herkemmin, laskukaudella ollaan varovaisempia. ”Esimerkiksi 90-luvun lamassa nekin ihmiset hillitsivät kulutustaan, joiden ei olisi tarvinnut”, kuvailee Wilska.

Vuonna 2012 eniten tuloja Suomessa oli ylemmillä toimihenkilöillä. Tilastokeskuksen mukaan toimihenkilötalouksissa käytettävissä olevat nettotulot ylsivät vuodessa keskimäärin liki 35 000 euroon. Lähes samoihin lukuihin pääsivät yrittäjät ja maatalousyrittäjät.

Alemmat toimihenkilö- ja työntekijätaloudetkin tulivat toimeen keskitasoa paremmin, ja pienituloisimpia olivat opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten kotitaloudet. Tilastokeskuksen tuoreimmat kansalliset varallisuusluvut ovat vuodelta 2013. Silloin kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani oli 110 000 euroa ja ylimmän kymmenesosan mediaani 655 000 euroa.

Nuorten varallisuus on kasvanut hitaammin kuin keski-ikäisten ja sitä vanhempien, mutta uudet sukupolvet ovat silti edeltäjiään vauraampia.

Suomalaisten nettovarallisuus kasvaa yleensä eläkeikään saakka. Varakkaimmillamme me suomalaiset olemme keskimäärin 65−74-vuotiaina: useilla sen ikäisillä asuntolaina on silloin hoidettu pois ja omaisuutta on voinut kertyä myös perintönä.

varakkuuden-mitta_UUSI

On arvioitu, että Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon varakkaita ihmisiä kuin nyt. Vuosittaisen Arvopaperi-lehden Pörssirikkaat-selvityksen mukaan Top 50:een yltäneiden pörssirikkaiden omistusten yhteisarvo oli kesällä 2014 runsaat 11 miljardia euroa.

Viimeisimmän vuoden aikana tämä summa on kasvanut viisi prosenttia. Suomalaisten kotitalouksien ylivoimaisesti suurin yksittäinen omaisuuserä on asunto. Myös vapaa-ajan asunnot ovat merkittävä varallisuus. Sekä asuntojen että loma-asuntojen arvo on noussut viime vuosina, mikä vaikuttaa suoraan suomalaisten varallisuuteen.

Suomessa on MTK:n mukaan noin 740 000 metsänomistajaa. Heistä ylivoimainen enemmistö on yli 50-vuotiaita. Lähes kaikki metsäomistukset on peritty, saatu lahjana tai ostettu sukulaisilta.
Kaikista kotitalouksista kahdella viidesosalla on pörssiosakkeita tai rahastosijoituksia. Niistä valtaosa on suurituloisimman kymmenyksen hallussa. Arvopapereiden omistaminen näyttää kuitenkin kasvattavan suosiotaan kaikissa tuloluokissa. Vuonna 2009 ylimmän tuloluokan omistukset olivat keskimäärin 70 000 euroa taloutta kohti, ja kaikkien kotitalouksien omistusten keskiarvo oli 11 000 euroa.

suomalaisten-varallisuus

Professori Matti Keloharju kehottaa suomalaisia hyödyntämään varainhoidon ja verosuunnittelun palveluita nykyistä enemmän. ”Sijoittaja välttää parhaiten ikävät yllätykset käyttämällä kokenutta ja hyvämaineista palveluntarjoajaa. Kannattaa myös kiinnittää huomiota palveluvalikoiman laajuuteen, laatuun ja hintaan.”

Keloharju muistuttaa, että suurempia summia sijoittavat hyötyvät nimenomaan yksilöllisestä varainhoitopalvelusta. ”Varakkaat sijoittajat ovat usein muita vaativampia ja kustannustietoisempia sekä muita kiinnostuneempia tuottosidonnaisista rahastotuotteista”, hän jatkaa. ”Sukupuoli ja ikä selittävät yleisesti hyvin sitä, millaisista sijoituksista kukin on kiinnostunut. Miehet ottavat rohkeammin riskiä kuin naiset. Vanhemmat ikäluokat sijoittavat useammin suoraan osakkeisiin, kun taas nuoremmat ikäluokat ovat kiinnostuneempia rahastosijoituksista. Varainhoitopalvelujen käyttö yleistyy uusien sukupolvien myötä”, uskoo Keloharju.

Terhi-Anna Wilskan mukaan varallisuuden hankkimistapa vaikuttaa usein sijoittajan riskinsietoon. Yrittäjät ottavat monesti rohkeasti riskiä, omaisuutensa perineet taas hakevat tyypillisesti vakaata tuottoa. Yksilöllisessä varainhoidossa erilaiset tuotto-odotukset on mahdollista ottaa huomioon.

 

Cutline_TiinaEkblom

Yksilöllistä palvelua yksityispankkiirilta

Senior yksityispankkiiri Tiina Ekblom on yksi kokeneimmista FIMin yksityispankkiireista. Hän vastaa asiakkaidensa yksilöllisestä sijoitussuunnitelmasta ja huolehtii asiakkaan varoista yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tiina Ekblom myös pitää asiakkaaseen yhteyttä ja raportoi varojen hoidosta.

Tiina Ekblomin asiakkaita ei voi panna yhteen muottiin. Heitä on yrittäjistä perinnönsaajiin, urheilijoista ja taiteilijoista säästämällä ja sijoittamalla varallisuutta kerryttäneisiin. Valtaosa yksityispankkiirin asiakkaista on yli 50-vuotiaita. ”Ikäjakauma johtuu osittain siitä, että oikeastaan vasta 1990-luvulta alkaen suomalaisille on alkanut kertyä perintövarallisuutta suuremmassa määrin”, Ekblom toteaa.


”Varainhoitopalvelujen käyttö yleistyy uusien sukupolvien myötä.”

Ekblomin asiakkailla on sijoitusvarallisuutta sadoista tuhansista aina kymmeniin miljooniin euroihin. FIMin yksilöllinen varainhoito on aktiivinen varainhoitomuoto yli 100 000 euron sijoitussalkulle.

Asiakas maksaa kiinteää palkkiota, tai vaihtoehtoisesti palkkio riippuu sijoitusten tuotoista. Ekblomin tyypillinen asiakas miettii raha-asioitaan pitkällä tähtäimellä. Suuri osa asiakkaista antaa yksityispankkiirilleen täyden valtakirjan. Jotkut haluavat tehdä sijoituspäätöksensä itse, ja siihenkin FIM tarjoaa asiantuntija-apua. Suomessa on arviolta 50 000–100 000 henkilöä, joilla on niin paljon varallisuutta, että yksityispankkiirin palveluksia kannattaa harkita.

Yli 25 vuotta alalla toiminut Tiina Ekblom arvioi, että FIM erottuu muista alan toimijoista asioimisen mutkattomuudella. Yksityispankkiiri taustajoukkoineen on käytettävissä aina, kun asiakas haluaa keskustella esimerkiksi salkun sisällöstä tai vaikkapa muutoksista elämäntilanteessaan. ”Uskon, että Suomessakin yleistyy vähitellen saksalainen malli, jossa yksityispankkiiri on perheen ja suvun pitkäaikainen neuvonantaja raha- ja sijoitusasioissa”, hän sanoo.

Kiinnostuitko FIMin tarjoamista yksilöllisen varainhoidon palveluista? Lue lisää

23.11.2015