Viinejä käsittelevässä juttusarjassamme sommelier ja ravintoloitsija Samuil Angelov jakaa näkemyksiään viinistä sijoituskohteena. Tässä osassa kerrotaan, minkä alueiden viinit ovat todennäköisimmin tuottavimpia sijoituksia.

Markkinataloudessa hinnat määrittyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Siitä seuraa, että arvo syntyy niukkuudesta. Mitä vähemmän hyödykettä on tarjolla suhteessa kysyntään, sitä suuremmaksi sen arvo kasvaa.

Viinimaailmassa on olemassa klassisia arvoalueita. Niillä on omat traditionsa, joille on vuosisatojen varrella kehittynyt sekä kulttuurihistoriallinen että ilmastoon ja maaperään liittyvä perusta.

Bordeaux, Burgundi, Champagne, Barolo, Toscana – kaikki ovat konkreettisesti rajattuja maantieteellisiä alueita, joille mahtuu vain tietty määrä viinipalstoja. Kaikki ovat myös alueita, joiden viinit ovat maineikkaita joka puolella maailmaa.

Tästä seuraa looginen tapahtumaketju. Kuten ravintola Murun sommelier Samuil Angelov vertasi tämän artikkelisarjan avausjaksossa, Helsingissä asuntojen hinta nousee, koska kaupungilla on rajat, eikä rakennusmaata riitä yhtä paljon kuin kasvava kysyntä vaatii. Sama pätee klassisten arvoalueiden viineihin. Kyse on niukkuuden jakamisesta.

”Kokonaisuutena perinteinen arvoalue on varma sijoituskohde. Sitä voisi verrata pörssiyhtiöihin sijoittamiseen. Jos tietää strategian ja tuntee viinitilat, voi odottaa suhteellisen varmaa kasvua”, Angelov sanoo.

viinialueet
Bordeaux’n arvokkaimmat viinit ovat château-viinejä, jotka valmistetaan tarkoin rajattujen viinitarhojen sadosta.

Vuosituhannen taitteessa arvoalueiden viinien kysyntä lähti jyrkkään kasvuun, eikä loppua näy. Taustalla on viiniharrastuksen rantautuminen Aasian maihin ja etenkin Kiinaan. Siellä alkoi 1990-luvulla kasvaa uusi äveriäiden kuluttajien joukko, joka halusi näyttää varakkuutensa ja kopioi kuvaston länsimaisesta elämäntyylistä.

Angelovin mukaan Bordeaux’n ja Burgundin punaviinit ovat nousseet Kiinassa statussymboleiksi siinä missä sveitsiläiset kellot tai saksalaiset luksusautot.

”Eurooppalaiset olivat himoinneet näiden klassisten arvoalueiden viinejä satoja vuosia. Yhtäkkiä kiinalaiset tulivat samoille apajille, koska he haluavat viinejä, joita on aina pidetty maailman parhaina. Ostajien joukko on moninkertaistunut. Siksi arvonnousut näiltä alueilta ovat odotettavampia kuin että yhtäkkiä joku slovenialainen alue lähtisi nostamaan arvoaan.”

viinialueet
Vanhojen vuosikertaviinien avaamiseen käytetään erikoisavaajaa, jonka piikit sujahtavat korkin ja kaulan väliin.

Se ei pelkästään riitä, että valitsee suositun ja maineikkaan alueen. Jokainen hyvä viinintuottaja imee aina ympärilleen keskinkertaisia ja huonoja tuottajia, jotka haluavat ratsastaa laatubrändien maineella.

”Jos ostat pullon, jonka etiketissä lukee Bordeaux ja tuottaja on mister nobody, se ei takaa, että siitä saisi fyrkkaa. Jos pidät sitä kaksikymmentäviisi vuotta kellarissa, olet todennäköisesti hävinnyt sekä rahasi että viinisi, koska se on mennyt pilalle”, Angelov kiteyttää asian.

Alueen lisäksi pitää siis tuntea tuottaja.


”Kun valitsee jonkin arvoalueen, sen jälkeen pitää vielä tietää, kuka sen viinin on tehnyt ja minä vuonna. Vasta se avaa mahdollisuudet hyvään sijoitukseen.”

Aiemmin Angelov vertasi arvoalueiden viinejä sijoituskohteena pörssiyhtiöön. Jos haluaa vakaan tuoton sijaan ottaa enemmän riskejä, sekin onnistuu. Tarvitaan vain erilainen strategia.

”Jos haluaa sijoittaa startup-tyyppisesti, arvoalueelta voi etsiä nousevan nimen, jota lähtee ikään kuin taidemesenaattina sponsoroimaan. Ostaa sitä ja odottaa, mihin kehitys johtaa. Silloin se todellakin on kuin startup-sijoittamista eli ehkä joka kymmenes kerta natsaa.”

Eri alueilla on myös erilaiset kaupankäyntikulttuurit. Yleensä kauppaa voi käydä suoraan viinitilan kanssa ja tehdä vaikkapa yksinoikeussopimuksen jonkin tietyn viinin maahantuonnista. Bordeaux on poikkeus. Siellä tilat myyvät viininsä välittäjille (négociant), jotka myyvät ne eteenpäin.

Usein välittäjät ostavat viininsä tiloilta heti sadonkorjuun jälkeen niin sanottuna en primeur -kauppana. Käytännössä he ostavat tuolloin futuureja: varaavat oikeutensa kahden vuoden päästä pullotettavaan viiniin. Kaupankäynti halutuista viinipulloista siis alkaa jo ennen kuin viiniä on olemassa.

”Bordeaux tuottaa alueena ehkä viisi prosenttia maailman viinistä, mutta globaalissa viinibisneksessä se voi olla 60–70 prosentin toimija. Se johtuu juuri siitä, että Bordeaux on täynnä viinimeklareita. Négociant-listoja on kilometrin mittaisina excel-taulukoina.”

viinialueet_viinikarahvi_FIM
Viinin arvo sijoituskohteena perustuu potentiaaliin: kun ostetaan pullossa kypsyvää viiniä, ostetaan mahdollisuutta tulevaisuuden tastingiin.

Kaiken tämän jälkeen täytyy vielä muistaa, että viiniköynnökset ovat eläviä kasveja. Ne ovat sääolojen, tuholaisten ja luonnonmullistusten armoilla. Koska arvoalueet ovat maantieteellisesti rajattuja kaistaleita ja viinitilat vielä pienempiä plänttejä, paikallinenkin myrsky voi saada suurta tuhoa aikaan.

Viime vuonna Burgundin pohjoisosaan, Chablis’n kylään iskivät rankimmat raekuurot vuosikymmeniin. Ranskan kansallinen viljelijäjärjestö, FNSEA, julisti alueelle hätätilan. Joidenkin tilojen sadot tuhoutuivat kokonaan, joidenkin osittain.

”Jos kylä oli vuonna 2015 tuottanut miljoona pulloa, vuonna 2016 se tuotti vain kaksisataatuhatta pulloa”, Angelov sanoo.

Koska raekuurot vaurioittivat köynnöksiä ja niiden toipuminen kestää aikansa, tämänkään vuoden sato ei kenties yllä kuin puoleen normaalista.

”Siitä seuraa hyvin yksinkertaista matematiikkaa. Kun kahden miljoonan pullon kysyntä pitää pystyä kattamaan 700 000 pullolla, hinta tietysti nousee.”

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, joten tulevaisuudessa viinimarkkinoillakin saatetaan nähdä rajumpia heilahteluja. Toisaalta se tarkoittaa sitä, että jos on hereillä ja ehtii tarttua mahdollisuuksiin, voi tehdä hyviä kauppoja.

”Itse ostin heti syksyllä pari lavaa Chablis’ta, kun sain ne vielä vanhalla hinnalla. Ihan vain siksi, että meidän ravintolallamme olisi sitä kohtuuhintainen varasto pariksi vuodeksi”, Angelov sanoo ja hymyilee.

Lue myös viinisijoittamisesta kertovan sarjan edellinen osa:
Totuus viinistä, osa 1: sommelier Samuil Angelov

Sarjan seuraava osa käsittelee viinien ostamista ja myymistä.

24.05.2017